torstai 28. heinäkuuta 2011

Pieni lomareissu

Käytiin hiukan pohjoisemmassa retkeilemässä muutaman päivän ajan akselilla Kemi/Kolari.  Rymyttiin pitkin metsäteitä ja aikaa jäi  myös maisemille.


Menomatkalla pysähdyttiin tuuliselle Torniojoelle. Toisella puolen siintää Ruotsin tunturit, rajahan kulkee keskellä jokea. Tuo raja on aika olematon, kirjaimellisesti kuin veteen piirretty viiva. Elämä on molemmin puolin rajaa samankaltaista ja kylät ovat ryhmittyneet vastakkaisille  rannoille.



Kiivettiin Aavasaksan kallioille ihailemaan maisemia. Kovin lähelle reunaa en uskaltanut mennä, sillä poden jonkin asteista korkeanpaikankammoa. Tämä fobia ilmenee outona tunteena vatsassa ja jalkojen heikotuksena. Heikotus alkaa polvista ja leviää sitten koko raajojen tutinaksi.



Nuotiolla kypsyivät kulinaristiset herkut, uudet perunat ja sipulit tomaattien kera. Telttaan kömmittiin illalla, luonnon helmassa se unikin maistui.



Aamulla herättiin yhtaikaa auringon kanssa. Järven päällä leijaileva savu laajeni hiljalleen. Savu tuli nuotiosta, nyt  on aamukahvien aika.




Olihan meillä matkaseuraakin ja tässä toinen karvaturri. Konna  makoili mielellään nuotion lähettyvillä, ainakin silloin, kun oli ruokaa tiedossa. Pitkäkarvaiselle koiralle helteiset päivät olivat koittelemus, mutta matka meni hyvin, kun raikasta vettä ja vilvoittavaa suojaa löytyi.
Tämä Konna on muuten puoleksi Lapinkoira, mutta eipä paljon jaksanut noita poroja huomioida.



Poroja oli jo täällä Lapin porteilla. Etupäässä emä vasoineen käyskenteli teiden pientareilla, mutta joitakin komea sarvisia hirvaitakin näkyi. 
Täytyihän se poro kuvata ja tämä nimenomaan sarviensa vuoksi, joita peitti samettimainen nukka. Karva oli vaihtumassa, joten turkki ei ole kovin kaunis. 


7 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat olet ottanut.
    Teillä oli hyvä retki.
    Voi kun tuli mieleen meidän entiset ihanat retket.
    Aavasaksassa olemme monet kerrat käyneet.
    Siitä me ylitorniosta ajoimme suomenpuolelle.
    Kiertelimme 10 v. joka syksy suomen lappia.

    VastaaPoista
  2. Siulla on tosi herkulliset värit nuissa kuvissa. Ensimmäistä kuvaa voisi tuijotella pitkäänkin. Ihana.

    VastaaPoista
  3. Olen käynyt talvisin paljon Lapissa ja myös syksyisin aikas usein, kesäkokemuksia on vain yksi nuoruudesta. Haaveena on ollut, että kesäänkin pääsisin, kuvasi kivasti sinne myös viekottelevat ;)

    VastaaPoista
  4. Voi kun olisi päässyt ihan siellä Lapin perukoilla käymään, mutta jospa vaikka ensi kesänä sitten.

    VastaaPoista
  5. Vau, upeita maisemia ja ihanalta kuulostava retki.
    T: nim. never been...

    VastaaPoista

Kesä 2023 ehti jo syksyyn

 Kesältä laittelen kuvia, kunhan ehdin käydä niitä läpi. Tässäpä muutama nyt ens alkuun. Nämä vain sen vuoksi, että kokeilen avata uudestaan...