keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Piilossa

Tätä lintua ei kyllä huomannut muuta kuin siitä, että lehdet lenteli. Sembramännyn oksien alta näkyi liikettä, punakylkirastas siellä touhuili naapurin pihalla.

Ilokseni huomasin keltavuokkojen nostavan päätään sammalien seasta. Nämä vuokot ovat vain jostain ilmestyneet pihaamme. Osan sireenin alla olleesta kasvustosta siirsin aikoinaan näkyvämmälle paikalle, elinvoimainen kevään kukkia.


Vappu on ollut perinteisesti pihan rapsutus aikaa ja niin se näyttää nytkin olevan, perinne jatkuu.
Viellä on jonkin verran lunta, mutta isoja alueita on jo paljaana ja kiitos yöpakkasten, myös kuivaa.
Kivettyneitä dinonmunia, jotka eivät menetä kuosiaan, vaikka viettävät kesät talvet ulkona.


Kaksi pirteää


Kaksi pirteää lintusta, pirteää heti aamusta. Talitinttejä hyöri heti ensi säteiden  valossa. Harakat lentelivät kuusien lomassa, istuivat näköalapaikalla, korkealla. Tänään saadaan vaihteeksi aurinkoa, eilen tuli lunta. Kesä lähenee säiden vaihdellessa päivittäin.







Pihlajan silmut valmistautuvat valloittamaan oksat.


sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Pirtsakka piristäjä

Punarinta pistäysi tervehtimässä.
Haravoin vanhoja lehtiä  ja kohta oli punarinta katsastamassa, josko syötävää olisi paljastunut. Jonkin vanhan marjan löysikin, mutta ei tainnut oikein maistua.
Punarinnan näkeminen pihassa sykähdyttää aina.



Heräävä päivä

Sunnuntai aamu on kerennyt lähes puoleen päivään. Aurinkoa ja lämpöä tuntuu tälle päivälle tulevan.
Pihassa lintujen livertelyä kuuluu sieltä sun täältä. Enemistönä ainakin tällä hetkellä tuntuu olevan nuo tiaiset, sintut ja tavikset. Niitä pyrähtelee iloisesti melkein joka pensaan ja puun oksilla.



lauantai 24. huhtikuuta 2010

Konnantatar ja ahomansikka

Koiramme Konnan nimikkokasvi nousee kylmää säätä uhmaten maasta punaisin versoin. Vieressä myös ahomansikka osoittaa elinvoimaisuuttaan. Kovin ovat kummallakin mitättömän näköiset alut, mutta eiköhän ne voimistu kesää kohti kun mennään.
Nyt on kyllä hieman otettu takapakkia säiden suhteen, mutta eiköhän nämä ole niitä kasvukipuja. Parempihan se nyt on tulla koleus ja ankeus, kun sitten, kun kaikki on ehtinyt kasvussaan pitemmälle.




maanantai 19. huhtikuuta 2010

Todistettavasti

Voin nyt sanoa, että pihassani on käynyt punarinta. Kuva täytyi saada ja vielä tännekin laittaa, mutta tämä olkoon kimmokkeena parempaan kuvaan. Toivotaan, että se ilmaantuu pian uudelleen.


lauantai 17. huhtikuuta 2010

Hiljaa ja matalana

Huomasin ikkunasta fasaanikukon lymyilevän ojassa. Se pysyi  matalana paikallaan pitkän tovin, liikahtamatta. Ajattelin, että onko sille sattunut jotain, mutta sitten huomasin naapurin tontilla liikettä.
Siellä se aikansa kyyhötti ja sitten siirtyi hiljalleen kauemmaksi. 

Joitakin kuvia räpsin todisteeksi, että ainakin yksi kukko on jatkamassa sukua ankaran talven päätteeksi.






keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Kasvua pukkaa

Heti sieltä maasta nousee uutta kasvua, kun lumi katoaa. Näitä paljaita kohtia on vielä melko vähän, menee vielä pitkähkö tovi, jotta kevät siivouksen voi alkaa.

 Tulisikohan tähän jokin lintunen pesimään, tuskinpa.

Voikukka on elinvoimainen ja heti ensimmäisenä on valtaamassa alueita. Tuolla seinustalla ne viihtyvät ja siellä ne on rauhassa saaneet myös kukkia. Perhoset tykkää, että jotain ravintoa on saatavilla.

Nurmitädyke näyttää myös elinvoimaansa. Luonnonkukkia olen viime vuosina suosinut pihassa ja tämä tädyke on yksi suosikkini, se saa kasvaa ja valloittaa lisää maata kasvutilakseen, vieläpä autan .


tiistai 13. huhtikuuta 2010

Betonihanhi

Sieltä se hanhikin nousee lumen keskeltä, kantaen kivimunaa selässään. Aamuaurinko jo mukavasti lämmittää ja illalla hanhi on jo enemmän näkyvissä, on tämä kyllä ihanaa. Kesän odotus ja luonnon herääminen, se luo nahkansa joka vuosi uudelleen.



sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Piha sulattaa lumiaan

Joutuisasti on lumet sulaneet, mutta vielä on melkoisesti jäljelläkin. Lumen alta paljastuu kaikki viime kesäiset roskat. Se on kumma, vaikka kuin hyvin haravoisi, niin aina sitä on. Toisaalta roskat lannoittavat ja luovuttavat seuraavalle kasvisukupolvelle hyvinvointia.


Yksinäinen fasaani-rouva käyskentelee päivittäin pihalla. Askel on verkkainen,arvokas ja katse valpas.

Pieni sinivuokkomätäs alkaa pilkistelemään lumipeiton alta. Jostain olen lukenut, että fasaanit pitäisivät sinivuokoista.Senpä vuoksi olen ohimennen potkinut lunta kasvuston päälle, jottei rouva löydä aarrettani.


Pieni raku-hahmokin on karistanut harteiltaan talvipeiton ja istuu tyyneenä lumen keskellä odottaen lämmittäviä auringonsäteitä. Pikku patsas on kukkapenkin vartiana ollut jo useamman vuoden, kestäen säät kuin säät.

Pihlajanrunko puolestaan näyttää kärsineeltä. Voisikohan ankaralla talvella olla osuutta asiassa.


tiistai 6. huhtikuuta 2010

Talven yli







Mökin pihapiiristä löytyi joitakin talventörröttäjiä, mielenkiintoisen näköisiä.





Pian näiden aika on väistyä uuden sukupolven tieltä ja lannoittaa maata uusille kukkijoille. Siemenet on syksy jo karistanut,mutta ei kaikkia, jotain siellä avonaisten siemenkotien uumenissa näyttää kuitenkin pilkottavan.





Marjoja puissa

Joitakin viime kesäisiä marjoja riippui jäänteinä pensaissa. Pikkuisen väriä muuten niin harmaaseen pääsiäis säähän.

Lumipalloheiden marja, joka oli jo hiukka lommoinen, mutta mikäs ihme tuo, kova talvi takana.



Koiranheiden marja oli jo sisuksensa purkanut ja värikin muuttunut oranssiin.



Kesä 2023 ehti jo syksyyn

 Kesältä laittelen kuvia, kunhan ehdin käydä niitä läpi. Tässäpä muutama nyt ens alkuun. Nämä vain sen vuoksi, että kokeilen avata uudestaan...