Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

torstai 23. kesäkuuta 2011

Sade




Kesäpäivänseisausta vietettiin Peräpohjolassa sateisissa merkeissä, niinkuin varmaan muuallakin.




Kyllä se 100 km vaikuttaa, varsinkin kun mennään pohjoiseen päin. Ruskoliljan nuput olivat vielä hyvin suojassa vihreyden keskellä, kun täällä hieman alempana jo väri pilkistää ja suotuisilla paikoilla myös kukkii. Tässä meidän pihalla on hieman jäljessä kaikkien kukinta, johtunee maanlaadusta.




Vaahtera pinnistelee olemassaolon oikeudesta. Joinakin vuosina kärsii pakkastuhoista ja toisinaan puu joutuu nälkäisten eläinten hyökkäysten kohteeksi. Tällä hetkellä näyttää hyvin elinvoimaiselta.




Viinimarjat kypsyvät ja vauhti kiihtyy pohjoisen auringon alla loppukesää kohti.




Ja sade vain jatkuu, mutta se tekee kuivalle maaperälle hyvää.
Huomasin, ettei tähän postaukseen paljon väriä tullut, johtuen kai päivän harmaudesta, mutta kyllä luonto kukkii myös Peräpohjolassa.


2 kommenttia:

  1. Kauniita sadekuvia.
    Oikein ihanaa ja siunausrikasta juhannusta sinne peräpohjolaan!

    VastaaPoista
  2. Kivasti nuokkuu vaahterakin sateessa . On sitä nyt saatu täälläkin aikatavalla. Nyt toivotaan toki kaunista juhlaa, mutta vähän tutuu siitä toiveita olevan. kuitenkin, hyvää juhannusta!

    VastaaPoista