Tämä kesäkuu ei ala kovin hyvissä merkeissä. Pihaa en ole päässyt kunnostaan, koska isännällä on mahtava puusavotta käynnissä ja on valloittanut puolet pihasta. Olen yrittänyt hiljaisesti sopeutua tilanteeseen, sillä onhan noilla puilla suuri merkitys talven pakkasilla.
Koivun alle olen tuonut Keminmaalta kulleroa ja metsäkurjenpolvea. Siinä ne yhdessä kukkiessaan tuovat tuntemuksia lapsuudesta, olen aina pitänyt eniten juuri näistä kukista. Nämä värit varmaankin vetoavat talven ja likaisen kevään jälkeen.
Tuossa koivun alla on muidenkin luonnonkukkien kasvupaikka, joiden aika tulee hieman myöhemmin.
Joskus toin myös pulskaa neilikkaa, mutta se pääsi ruohottumaan pahasti.
Taidankin käydä mutkan kotiseudulla ja tuoda hieman tuliaisia pihaan.
Samaiset kukat kullero ja metsäkurjenpolvi tuovat lapsuuden minunkin mieleeni. Mökiltämme mummolaan maidonhakureissulla poimin kullerokimppuja mukaani. Täällä meidän seudulla ei kulleroita ole näkynyt, olen tietämätön - onko se vain pohjoisen kasvi?
VastaaPoistaJaa-a, enpä osaa sanoa. Sen tiedän ainakin, että se on Lapin maakuntakukka. Siellä se ainakin runsaammin esiintyy luonnonvaraisena, luulisin. Mitähän netissä sanotaan, täytyypä käydä katsastamassa.
VastaaPoistakauniit akileijat sinulla.
VastaaPoistaIhana kun lapsuudesta jää mieleen joitakin kukkia ja , silloin niitä pitää hankkia kotipihalle.