Kesä saapuu sirkein silmin

Kyllä se kesä sitten on jo ihan ovella.
Ensimmäiset kukkaset ovat aukaiseet nuppunsa pihassa ja sinivuokon sirkein silmin.
Keltavuokot odottavat vuoroaan. Ne ovat levittäneet juurensa isolle alalle, huolimatta viime kesäisestä myllerryksestä, jonka saivat kokea. Niiden nuput pullistuvat päivä päivältä isommiksi ja kohta ne loistavat auringon kanssa kilpaa. Taitavat voittaa kilvan, kun tuo aurinkoinen on aika ujon sorttinen, piiloutuu useasti pilviverhon taa.

Mökillä oltiin viikon verran ja sain siellä aikaiseksi muutamat linnunmökit. Näin tällaisen hauskan idean, vanhoista koreista oli tehty pikkumökkejä linnuille.
Omiini punoin pajusta katot ja tilkitsin raot naavalla. En kuitenkaan usko, että näihin kukaan harhautuu, mutta tarkoitus on vain piristää mökkipihan ilmettä.

Oikeastaan pitäisi joitain mökkejä saada tänne varsinaiseen kesäpihaan. Täytyy käydä kirppiksellä mutka, josko sieltä löytyisi materiaalia:)

Yksi "vaivainen" varsi vain

Tähän liljaan on sälytetty paljon toiveita ja odotuksia. Siinä on vain yksi varsi, toisen nappasin rikkakasvien myötä pois. Kaksi pulskistuvaa kukkanuppua, niitä pitää joka päivä tarkkailla, aukeneeko tänään, huomenna, milloin?

Ostin kokeeksi yhden ainokaisen Marhanliljan sipulin viime syksynä. Jos kukka vastaa odotuksia, niin silloin pitänee ostaa muutama lisää, kuka se nyt yksin tahtoo kasvaa.

Poimintoja aamusella

Tulikellukka kylpee aamuauringossa. Oikoo rypyläisiä terälehtiään ja nauttii viileän yön jälkeen suloisesta lämmöstä.

Tiarellakin aloittelee kukintaansa. Siinä on pienet tähtimäiset kukat, hennot. Vaikka kukavanassa on useita tähtikukkia, niin ei se kovin näyttävä ole ja kun se on vielä aika matalakin. Tästä kukasta ei ole kokemuksia, mutta mielikuvissa näen tämän tiarellan reunustavan penkkiä ja kukkivan koko kesän. Täytyykin tarkistaa, että kuinka pitkä sen kukinta aika oli.

Perennapenkistä löytyy myös tällainen karvainen kukka tuttavuus, nyppykurjenpolvi. Tämäkin on viime syksyinen hankinta, samoin kuin tuo edellinenkin. Kukkanuput pulskistuvat ja odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä putkahtaa ulos.

Myös toinenkin kurjenpolvi paisuttelee nuppujaan, tuoksukurjenpolvi. Tämä kasvaa sellaisena mattona pienellä alueella, pidän noista lehdistä ja siitä, että sen kasvu on matalaa, lamoavaa. Kukkinut se ei yleensä ole minulla runsaasti, mutta aina muutaman tekee. Kasvupaikka ei ehkä ole oikea, mutta en tahdo sitä poiskaan siirtää. Se on ihan kaunis noinkin, vaikkei kukilla komeilisikaan.

Voimakkaassa auringossa syntyy voimakkaita kontrasteja, jotka luovat pihaan tunnelmaa sekä kolmiulotteisuutta.
Kuten kuvasta näkyy, suosin kaaosmaisia ryhmiä, joissa lehtien muodot ja värit muodostavat silmille erilaisia tarttumapintoja sekä myös yllätyksellisyyttä.

Hyvää viikonloppua ja nauttikaa lämmöstä!

Puutarhan herkät riipukset

Kalliokielossa on herkkää vaatimatonta kauneutta.
Nuput kuin korvakorut.

Riipukset ne tälläkin pörisiällä, pienet uutterat jalat. Siivet vispaa ilmaa, niin tiuhaan, ettei tahdo kuvaan jäädä.