...savolaismetsässä
Löytyihän niitä sateen kasvattamia siniposkia ihan poimittavaksi asti ja hyvänlaisesti niitä löytyikin.
Mustikkametsä oli jonkin verran erilainen kuin yleensä, eikä oikein tyypillinen savolaismetsä, kun vertaan niihin missä olen täällä päin käynyt.
Poronjäkälän ja sammalen peittämä kallio, jätti väleihinsä pananteita, joissa kasvoi mustikanvarpuja. Suuret siniposket olivat painaneet päänsä sammaleeseen, josta varpua nostamalla sai pudotella marjat suoraan sankkoon. Keräsin käsin ja hidastahan se oli, mies keräsi samassa ajassa kolminkerroin poimurilla. Olihan ne käsinpoimitut kylläkin kuivempia ja roskattomampia.
Suuret kivet olivat saaneet kauniin peitteen päälleen. Peite pörhötti muhkeana, sillä vettähän se on ainakin tänä kesänä saanut yllinkyllin.
Sieniä oli vähän, mutta löytyihän sieltä ainakin yksi kuvattavaksi, vaikka yrittikin piiloitella sammalen, jäkälän ja risujen suojassa.