Marraskuinen viikonloppu vierähti veden äärellä aurinkoisissa merkeissä ja sunnuntain pakkassäässä.
Sunnuntai aamua kurkisteltiin "itkevän" lasiverhon takaa.
Lasiin muodostui kauniita maisemia, kultaisia, jossa karhukin tallusteli verkkaan eteenpäin.
Ikkunan ulkopuolella ei niin kultaiselta näyttänyt, vaan kuurainen peltomaisema otti kirpakkaan syleilyyn.
Askeleet johti rantaan, kaislikon hohtaessa kutsuvana tummien pilvien alla.
Veteen piirtyi maalauksellisia kuvaelmia, lumouduin tästä kauniista näytelmästä.
Otin kymmeniä kuvia, oli hirmuisen vaikea valita mitä laittaisin tänne, mutta yllä muutama.
Pimeys saapui sammuvin lyhdyin, loiston hiipuessa yön syliin.
Ajattelin, että kuinka mielenkiintoista olisi kuvata talven ja jään saapumista järvelle. Ehkäpä vielä toive joskus toteutuu, pienin järjestelyin.
Tuosta järvestä on pikku hiljaa hehkeytymässä kohde, josta kuvia voi ammentaa loputtomasti. Elämä veden läheisyydessä on niin vaihtelevaa, jokainen päivä on erilainen.
Mielettömän kauniita kuvia, en ihmettele yhtään että hullaanuit kuvaamaan niin paljon. Tämän bloggaamisen myötä on myös minulle tullut oikein vimma kuvata kaikkea luonnossa.
VastaaPoistaViime talvena tähän aikaan olikin jo talvi päällä.Katselin vanhoja kuvia äsken ja lunta oli melkoisesti jo.
Mukavaa viikon jatkoa sinulle.
Mielettömän hienot kuvat rannasta! Ei ihme jos paljon otitkin kuvia!
VastaaPoistaTosiaan kauniita jarvikuvia. Sinne tekisi mieli kuvaamaan.
VastaaPoistaUpeat kuvat ja tuo kaislikkokuva aivan pysähdytti!
VastaaPoistaKauniit kuvat, tuo jäätyminen on aina niin upeaa, joskin ainutlaatuista.
VastaaPoista