Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

torstai 13. lokakuuta 2011

Pian väri vaihtuu valkeaan





Syksy on yltäkylläisyyden aikaa, voimakkaita värejä ja tunnetta.
Lehdet putoavat maahan ja peittävät sen riemunkirjavaan mattoon, jossa viivähtää alakuloisuus.  Joidenkin osana on vajota kylmään veteen, joka pian häivyttää värit ja tilalla on pohjaton pimeä.






Kelloköynnös ei ehtinyt kukkimaan, mutta se kantaa ylväästi tummanpurppuraa viittaa yllään, jonka ovat lahjoittaneet syksyn viimaiset tuulet. Köynnöksen hentoiset, mutta silti niin voimakkaat kärhöt, kujeilevat hurmaavasti, heittäen jäähyväisiä kesälle.






Vastavärit täydentävät toisiaan, persiljan vihreää ja suon antimia, kurjenmarjaa l. karpaloa.
Tässäpä oikea rautaisannos torjumaan syksyn köhinät ja punaiset nenät.





6 kommenttia:

  1. What a beautiful pictures!
    Kind regards

    VastaaPoista
  2. Syksy sinun kameralinssin kautta näyttää oiken miellyttävältä ja kauniilta. Minkän takia minun linssi vastustaa....;)!/Anja

    VastaaPoista
  3. Kiitokset teille kaikille;)

    Taidan olla syysihminen ja olenkin;)

    VastaaPoista