Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kaksi eläväistä ja pelätin



Harakanpelätin on saanut kaksi eläväistä kaveria seurakseen.
En tiedä, pelottaako tuo pelätin rastaat pois marjapensaiden kimpusta, mutta ei niitä marjasyöppöjä nyt pihassa ole kyllä pahemmin näkynyt. Eipä pahemmin ole noita viinimarjojakaan, ainakaan punaisia ja ne mitä on, niin ne haluaisi säästyvän talveksi.




Kukkaloisto on suurimmaksi osaksi jo ohi, mutta vielä sieltä täältä löytyy yksittäisiä kukkijoita.
Tämän penkin keskelle kätkeytyy pari neilikkaruusupuskaa. Vaaleanpunainen on jo kukkinut, mutta tummanpunainen kehittää nuppujaan. Sillä oli vaikeaa kasvuunlähtö talven jälkeen, ajattelin sen jo menettäneeni. Sinnikkäästi se taisteli kuitenkin itsensä kasvuun.




Joitakin kesäkukkia hankin ja edullisesti, kun varsinainen sesonki oli jo ohi puutarhassa, tämäkin lopelia-amppeli vain 4,5€.
Amppelin nostin ruostuneen rautaputken päähän, kierrätystä siis. Taustalla häämöttää aidanpätkä, josta kehittelen portin, kunhan löydän sopivat saranat.


 

Karhut marssivat kuistinkaidetta eteenpäin.
Vaikka tuo jättitatar on innokas leviämään, niin olen sen aisoissa saanut pidettyä jo monet vuodet, nyppään pois karkulaiset tai ajan ruohonleikkurilla yli.
Pidän tuosta jättiläisestä, se tuo pihaan rehevyyttä ja hiukan eksotiikkaa, jota kaipailen.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Päivänliljan kukka


Keltaisten päivänliljojen kukinta on kyllä auttamattomast ohi tältä kesää.

Nyt on avannut ensimmäisen kukkansa vime syksyn hankinta, luulisin, että on rusopäivänlilja. Siinä on vielä nuppuja, mutta vain yksi kukkavana.





Joskus olen hankkinut kolme punaista päivänliljaa, nyt on yhteen tulossa kukkavana. En siis ole nähnyt sitä kukkivana, olisikohan noilla kasvupaikan jatkuvilla vaihdoksilla vaikutusta, kun ovat niin matalia, vaikkakin tuuheita.

Vielä neljäskin päivänliljalajike löytyy ja se on sellainen vanhalajike, hailakka oransinpunainen. Tämä maatuska on nupulla, joten ainakin jonkinlainen päivänliljojen kukinta on vielä odotettavissa.

Meinaspa unohtua toinen viimesyksyinen hankinta. Se on vain yrittänyt oleentua paikalleen ja kasvattanut heikosti lehtiä. 
Nimi kyltissä luki rusopäivänlilja "Kwanso", näyttäis olevan kerrottu.

Päivänliljoille pitäisi keväällä saada oma yhtenäinen penkki ja hieman laajempi, sillä mieli tekee lisää lajikkeita ja värivalikoimaa.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kesä mennä viilettää

Kesä menee, kukat kukkii, mutta mukana ei pysy.
Monta kertaa käy mielessä, että pitäisi karsia jotain näistä "kiireistä", mutta sitten huomaa, että mistä kiireistä.
Ei sitä kiirettä liiemmin ole, mutta ei vain saa aikaiseksi sitä mitä haluaisi.

Olen kyllä perennapenkkejä laitellut ja muutenkin pihaa "koristellut", kuvia vain ei tule otettua.
Nämä muutamat olin käsitellyt esityskuntoon.




Olihan minulla punainen japaninakileija, tämä on kuitenkin jokin risteytymä. 
Oikeastaan se akileija on vieläkin, kaksi peräti,  mutta ne ovat nyt miniatyyrejä. Menin höpsö jakamaan sen yhden viime kesänä kukinta aikaan ja vaivoin nousivat tänä kesänä maasta. 
Olen niitä pikkuisia hellinyt, jotta jaksaisivat jatkaa taivaltaan ja ensi kesänä kukkia loistavan punaisin kukin.




Akileijat kasvavat sikinsokin ja tuottavat toivottavasti uusia yllätyksiä ensi kesänä. Muutaman uuden lajikkeen ollen tälle kesälle hankkinut, akileijoista taitaa tulla yksi valtakukka tähän pihaan.



Toinen valtakukka on iirikset.
Tämä iiris on ystävältäni saatu ja vanha lajike, jota levitän isommalle alalle muiden iiristen sekaan.





Kakkara ei ole pihasta kuviin noukittu, vaan eilen aamulla ojan pientareelta kuvaan nappasin, yökasteen pisaroittama.
Helteistä heinäkuuta.