Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

maanantai 21. marraskuuta 2011

Veden äärellä


Marraskuinen viikonloppu vierähti veden äärellä aurinkoisissa merkeissä ja sunnuntain pakkassäässä.



Sunnuntai aamua kurkisteltiin "itkevän" lasiverhon takaa.
Lasiin muodostui kauniita maisemia, kultaisia, jossa karhukin tallusteli verkkaan eteenpäin.




Ikkunan ulkopuolella ei niin kultaiselta näyttänyt, vaan kuurainen peltomaisema otti kirpakkaan syleilyyn.





Askeleet johti rantaan, kaislikon hohtaessa kutsuvana tummien pilvien alla.













Veteen piirtyi  maalauksellisia kuvaelmia, lumouduin tästä kauniista näytelmästä.
Otin kymmeniä kuvia, oli hirmuisen vaikea valita mitä laittaisin tänne, mutta yllä muutama.






Pimeys saapui sammuvin lyhdyin, loiston hiipuessa yön syliin.

Ajattelin, että kuinka mielenkiintoista olisi kuvata talven ja jään saapumista järvelle. Ehkäpä vielä  toive joskus toteutuu, pienin järjestelyin.
Tuosta järvestä on pikku hiljaa hehkeytymässä kohde, josta kuvia voi ammentaa loputtomasti. Elämä veden läheisyydessä on niin vaihtelevaa, jokainen päivä on erilainen.

torstai 17. marraskuuta 2011

Pimeyden keskellä

Tämä puutarha blogi viettää aikamoista hiljaiseloa, mutta kun nyt on niin kiire puuhailla muuta.
Tänään pimeyden jo lasketuessa innostuin ottamaan muutaman kuvan hiljaisesta pihapiiristä.




Pitkä lämmin syksy on mustuttanut omenat, mutta kyllä niitä päivisin  joku lintunen käy naputtelemassa, ainakin erilaiset tintit




Ruukut odottelevat korjaajaansa.
Ne nuo pihatouhut tyssäs kuin seinään, mutta eihän siitä ole kuin viikko, kun viimeiset lehdet haravoitiin.





Kuistin virkkaukset tuovat kaivattua väriä harmauteen ja pimeyteen.