Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Pihabongausta

Tänään oli lintujen pihabongaus. Enhän minä sitä muistanut, sitten eräs blogi herätti toimimaan. Sattuikin mukavasti, että ensimmäinen lintu, jonka havaitsin oli Mustarastas.
Merkitsin seuraavat linnut havaituksi klo 12.30-13.30 välisenä aikana.
  1. Mustarastas
  2. Pikkuvarpunen
  3. Urpiainen
  4. Keltasirkku
  5. Sinitiainen
  6. Talitiainen
Määriä en tullut laskeneeksi, kun lentelevät edestakaisin, enkä ehtinyt siinä vilinässä niitä laskea. Kuitenkin kaikkia muita lajeja oli runsaasti paitsi tuo Mustarastas oli yksinäinen lentäjä.




Koristeomenoihin on eilisen pluskelin myötä ilmestynyt talvista koristelua. Pakkanen on varmaanki yöllä nousut yllättäin, aamulla oli hiukan toistakymmentä astetta. Jäniskin oli käynyt puun alla kaivelemassa hangesta syksyisiä pudokkaita,  ruokavalioonsa täydennystä. Ei täällä pihapiirissä ole kylläkään jänistä näkynyt , rusakoita ne pomppiat ovat, ne tuntuvat viihtyvän ihmisasutusten lähellä.


torstai 27. tammikuuta 2011

Tammikuun odotuksia


Pensaat ja puut lepäävät valkoisen lumipeiton alla, odottavat.



Raku-uunin kannelle on kerääntynyt hieno lumivaippa. Sen paksuus on varmaankin sama, kuin tähän mennessä sataneen lumen määrä. Uunikin odottaa, on odottanut jo monta vuotta käyttäjäänsä.





Urpiaispariskunta istuu lumen valtaamilla oksilla ja odottaa. Odottaa tulevaa kesää, pesintää ja kaikkea sitä hyörinää, joka täyttää kesän, näin haluaisin ajatella.


Piti laittaa tännekin tuo pakollinen lintukuva, kun niitä tulee kuvattua nyt melkoisen tiuhaan. Ei piha talvellakaan ole hiljainen, päinvastoin, elämää enemmän kuin kesällä koskaan. Hyvällä ilmalla kuuluu mukavasti linnunsiritystä ja kevään tullessa luulenpa myös laulun voimistuvan.


sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Uuden odotusta





Niin, voisiko se alkaa näin ja tästä, uuden odotus. Kesän ja puutarha harrastuksen uudelleen elpyminen. Viime kesänä tämän blogin myötä ajattelin saavani puhtia tuohon puutarhan hoitoon. Se pikkuisen näyttikin elpymisen merkkejä, mutta ei syttynyt aivan roihuun. Nyt on sellainen tunne, että keväällä voisi heinä lentää ja multa pöllytä. Ei nyt kuitenkaan voi vannomaan mennä, mutta kuitenkin...

Olen lueskellut noita puutarhablogeja ja sitä haluaisi samaistua heihin, jotka vuosi vuoden jälkeen innolla ahertavat puutarhassaan. Ei se nyt ihan tuulesta temmattu ajatus ole, että minäkin... Tulihan sitä hoidettua pihamaata melko palavasti aikoinaan ja koskaan ei ole myöhäistä, eihän.