Vierailulla Sirpan pihalla

Sateisesta kesästä huolimatta Sirpan idearikkaassa pihassa on yltäkylläistä värien sinfoniaa. Siitä pitävät osaltaan huolen eriväreissään loistavat krassit, jotka ryöppyävät putouksen lailla betoniputkista.

Alppikärhön verhoilema kaari johdattaa pienelle, suojaiselle "patiolle". Täällä on nautinto juoda aamukahvit ja nauttia kauneudesta, jonka itse on loihtinut ympärilleen.

Krassit luovat myös viihdyttäviä varjoja ympärilleen, niiden muodot ovat kauniin koukeroiset. Kahvittelijan silmät vaeltavat varjoissa, nousevat auringossa hehkuvien krassin kukkien myötä ylöspäin. Tutkailevat kukkien olemusta ja löytävät varjon kukassa, joka liikkuu. Liikkuvan varjon myötä voi siirtyä ajatuksissa kauas ja mieli rauhoittuu uutta päivää varten.

Sirpa on keraamikko ja hienovarainen esteetikko, jonka voi havaita pihan yksityiskohdista. Betoniin upotetut posliinipalat  kuuluvat omaan tuotantoon, työhön, joka ei miellyttänyt tekijäänsä.  Palaset kuitenkin löysivät paikkansa puutarhasta, ne viehättävät pihan haltian silmää.

Talon lähellä on kaunis kivikkopenkki, jossa kukkii mm. hentoinen tunturiunikko. Unikko on pikkarainen, herkkä ja ahkera kukkija, joka siementäen hakee uusia kasvupaikkoja.

Kattomehitähti on innostunut kukkimaan runsaasti, kiitos viime kesän. Kukkien väriä täydentää niihin sointuvat kivet, jotka aamuauringossa hehkuvat samaa sävyä.

Näkymä ryhmään, jossa etualalla kattomehitähti, tunturiunikkoa ja onhan siellä mätäsrikkoakin, joka leviää runsaasti. Taka-alalla häämöttää pikkusydän, joka kukkii koko kesän ja näin ollen antaa tähän ryhmään väriä koko kesäksi, muiden kausittain kukkivien rinnalla.

Edelweiss on myös löytänyt paikkansa kivikkoryhmästä. Tämä harmahtava alppitähti ei värien loistokkuudella kilpaile, mutta sen kaunis hento olemus täydentää ja rauhoittaa kanssa sisariaan.

Krassien varjoissa viihtyy suurehko lisko, jonka jätämme viettämään aurinkoista päivää kauniiseen puutarhan.

Krassin hehkua

Aurinkoista viikonloppua toivottelen tämän hehkuvan krassin myötä!

Aika, se auttamattomasti loppuu kesken

Nimittäin kelloköynnöksen osalta.

Syksy on saanut kelloköynnöksen vaihtamaan väriä, ainakin nämä alimmaiset lehdet ovat punertuneet. Mutta sinnikkäästi köynnös jatkaa kasvuaan.

Kukkanuput ovat paisuneet ihan näihin päiviin asti ja se on jo ihme sinänsä, onhan jo syyskuun viimeinen viikonloppu.

Köynnöksen latvoihin ilmestyy uusia nuppuja. Aika on kuitenkin armoton vastustaja, se käy vähiin.

Otin joitakin nupullisia haaroja köynnöksestä ja laitoin vaasiin. Jotkut kesäkukat aukenevat nupullisina sisällä, mitenkähän näiden käy.
Olisihan se pieni ihme, mutta sitä ihmettä toivon. Olisi kiva nähdä tämä kaunis kukka, ihan ensikesää ajatellen.

Hellyydellä vihreää

Japaninhumalan ensimmäiset lehdet levittäytyvät valoon. Tämä on entuudestaan tuntematon kasvi, joten mielenkiinnolla seuraan mitä on tulossa. Luin, että kasvaa kesän aikana melkoisesti, täytyy laittaa johonkin, missä tarvitaan näkösuojaa ja vihreää seinämää.

Sirkkalehtien kiekuroita.

Kelloköynnöksen sirkkalehdet ovat kookkaampia kuin edellisen. Molemmat kelloköynnökset ovat nyt tässä vaiheessa, ensimmäisiä lehtiä kasvatetaan.
Eipä minulla ole koskaan ollut pihassa myöskään Kelloköynnöstä.

Hajuherneet kasvaa holottaa ja Karpaattienkelloissa on myös hentoista kasvua, joten kyllä sieltä muutamia nousee. Nyt on luvassa useammanlaisia köynnöksiä, jää vielä arvoitukseksi, josko näistä moni selviää kesäkuulle.
Hellyydellä ja vaalien pyrin kasvattamaan.

Orastavaa vihreää ja kesän odotusta.

Kasvunsieppari

Hajuherneet ovat nyt saaneet tukikepit, hujottavat pituutta vallan mahdottomasti. Nämä minun kasvatus olosuhteet eivät varmaankaan ole kovin optimaaliset. Siirsin tänään hieman valoisammalle ikkunalle ja laskin huoneen lämpöä, katsotaan nyt miten käy.
Japaninhumalakin on itänyt, joten köynnöksiä tulisi jos kaikki menee hyvin. Kelloköynnöksistä kaksi iti hyvin. Se kolmas, joka oli hieman viottunut, ei päässyt irti suojastaan, joten kaksi sitäkin köynnöslajia on tulollaan.

Taimien yläpuolella killuu sieppari, jonka aikoinaan tein. Nyt saa hoitaa kasvunvalvojan virkkaa.

Hiukan lunta lisää

Lunta satoi eilen, lunta oli satanut yöllä ja luntaa sataa, mutta sekin kuuluu kevääseen. Pakkasta ei ole, joten nyt tulee sitä vanhan lumen surmaa, joka sulattaa entisetkin pian pois.

Viime sunnuntaina laitoin Hajuherneitä itämään ja nyt oli ensimmäiset idut nousseet, siitä se kesän kukkaloisto alkaa orastaan, toivotaan ainakin. Olisihan se kiva saada omat kukat kukoistaan, ettei tarvitsisi turvautua osto taimiin.
Kelloköynnös taitaa olla hidas itämään, mutta jospa sieltä joku nousee. Japaninhumassa ei vielä mitään elonmerkkiä, mutta sen laitoinkin joitakin päiviä myöhemmin.

Pientä kylvötyötä

Siinä niitä nyt on.
Kelloköynnösten seuraan liittyi Hajuherneet, niitä tuli 11 prk. Joka purkkiin pistin nimen, jotta sitten myöhemmin opin tuntemaan, kun nämä joskus itää.
Tarkoitus on vielä kylvää joitain yksivuotisia ja monivuotisia myös.

Purkit ovat niin elottomia, niin pistin  pikkuliskoja niiden seuraksi.
Aika paljon jäi  vesivaraa, mutta tarkoitus on itäneet koulia omiin taimiastioihin. Hajuherneitä tuli useampi purkkia kohti, niitä oli kuitenkin hyvänlaisesti.

Laitoin myös Japaninhumalaa likoamaan. Kevyitä, kova kuorisia siemeniä, ja näitäkin oli aika vähän.

Jos tämä kasvatus jotensakin onnistuu ja puutarhainnostus vielä nousee kukoistukseensa, niin tahtoisin sellaisen pienen kasvihuoneen. Sitä voisi keväällä lämmittää,  siellä voisi idättää ja kasvattaa kukkia.
Ne on niitä puutarhaunelmia, mutta ihan saavutettavissa kuitenkin.

Ensimmäiset mullan alla

Ensimmäiset siemenet nyt sitten muhivat mullan alla. Noissa kolmessa pahvimukissa on kussakin yksi kelloköynnöksen siemen. Yksi oli hieman viottunut, saas nähdä mikä on itämisprosentti. Aika arvokkaita nuo  ovat, kun pussissa ei tosiaankaan ollut kuin kolme lituskaista siementä.
Täytyy nyt hellien vaalia näitä aarteita, että saisi kesällä nauttia kukkien kauneutta.

Tässä on sitten vedessä likoamassa hajuherneen siemeniä. Huomenna sitten pistän nämäkin mullan alle.
Nämä on ihka ensimmäiset kesäkukkien kasvatus kokeilut moneen moneen vuoteen.

Nuokumme ja odotamme

Täällä me kurkistelemme ulos ja odotamme auringon valoon pääsyä.
Nyt taisi olla ensimmäinen lämpimämpi yö, joten toiveissa on raikkaaseen ulkoilmaan pääsy. Orvokit tietenkin voisivat jo menestyä hyvinkin, mutta tuo maljaköynnös on varmaan arempi. Ensiviikolla yritän saada orvokit laitettua, mutta maljaköynnös saa tutustua uuteen ympäristöön vain päivän aikana.