Hitaasti starttaa...

...puutarha blogini uutteen vauhtiin.
Kesäkuu vetelee viimeistä päivää, mistä lie johtunee.

Onhan tuolla pihalla jotain tapahtunut, ainakin eilen aamusella olin jo hieman tyytyväinen pihan tulevaan ilmeeseen.

Jonkin verran olen uusia ruosteisia juttuja lisännyt ja nyt kukatkin ovat saaneet vauhtia uuden mullan ansiosta.

Talvi vei mukanaan syksyllä hankittuja taimia, mutta jotkut ovat tuottaneet iloakin.

Kuvassa se alkuperäinen penkki nykyisessä ilmeessään. Penkki on muuttanut vuosien mittaan muotoaan ja tuskin ihan tällaiseksi jää.

Vuosien väännön jälkeen olen levittänyt ja laittanut perennapenkkejä talon lähettyville useita. Niiden perenna valikoimat ovat nyt vaiheessa, vanhoja poistuu ja uusia tulee.

Nautin, kun saan pikku hiljaa kasvatella, lisätä ja siirrellä. Olen vuosien myötä huomannut, että puutarhani pitää elää, myös luonnonkukat saavat sijansa vaihtelevasti.

Poimintoja aamusella

Tulikellukka kylpee aamuauringossa. Oikoo rypyläisiä terälehtiään ja nauttii viileän yön jälkeen suloisesta lämmöstä.

Tiarellakin aloittelee kukintaansa. Siinä on pienet tähtimäiset kukat, hennot. Vaikka kukavanassa on useita tähtikukkia, niin ei se kovin näyttävä ole ja kun se on vielä aika matalakin. Tästä kukasta ei ole kokemuksia, mutta mielikuvissa näen tämän tiarellan reunustavan penkkiä ja kukkivan koko kesän. Täytyykin tarkistaa, että kuinka pitkä sen kukinta aika oli.

Perennapenkistä löytyy myös tällainen karvainen kukka tuttavuus, nyppykurjenpolvi. Tämäkin on viime syksyinen hankinta, samoin kuin tuo edellinenkin. Kukkanuput pulskistuvat ja odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä putkahtaa ulos.

Myös toinenkin kurjenpolvi paisuttelee nuppujaan, tuoksukurjenpolvi. Tämä kasvaa sellaisena mattona pienellä alueella, pidän noista lehdistä ja siitä, että sen kasvu on matalaa, lamoavaa. Kukkinut se ei yleensä ole minulla runsaasti, mutta aina muutaman tekee. Kasvupaikka ei ehkä ole oikea, mutta en tahdo sitä poiskaan siirtää. Se on ihan kaunis noinkin, vaikkei kukilla komeilisikaan.

Voimakkaassa auringossa syntyy voimakkaita kontrasteja, jotka luovat pihaan tunnelmaa sekä kolmiulotteisuutta.
Kuten kuvasta näkyy, suosin kaaosmaisia ryhmiä, joissa lehtien muodot ja värit muodostavat silmille erilaisia tarttumapintoja sekä myös yllätyksellisyyttä.

Hyvää viikonloppua ja nauttikaa lämmöstä!