Näytetään tekstit, joissa on tunniste lokakuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lokakuu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kaksi pimeää ja välissä harmaa päivä



Aamun valo käärii yön pehmeän viitan pihan yltä.




Lokakuu kostea kuu, ainakin tällä hetkellä.
Vesipisarat koristavat syksyn kellastamia lehtiä.
Syksyssä on jotain ajatonta, ikiaikaista. Kaikki lakastuu, maatuu, mutta keväällä koittaa kukoistuksen aika.
Kaikki jatkuu.




Sinkkisankon elämä ei ainakaan jatku siinä merkityksessä mihin se on luotu. Sankossa ei nimittäin ole pohjaa.
Olen pohdiskellut, jos siitä voisi tehdä talvilintujen ruokabaarin, kun vain jalostaa ajatuksen toteuttamis kelpoiseksi.




Pieni rakuhahmo jatkaa iänaikaista pohdiskeluaan kiven päällä. Katselee tuoksukurjenpolvien lehtimerta, vesipisaroiden tippuessa kylmiltä, elottomilta kasvoilta.




Sammakko liottaa varpaitaan sameassa vedessä, kuolleiden lehtien tuoksu ympärillään. Muisteleeko kesää ja lintujen kynsien kosketusta.
Ennen pakkasten tuloa sammakko siirtyy kuivempaan olotilaan, viettämään talvikuukaudet.




Valoisan, harmaan päivän jälkeen saapuu pimeys, joka käärii pihan uuteen yöhön.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Pikku pakkasta


Kyllä se täytyy todeksi uskoa, kun aamulla luonto oli saanut kauniin huurre kuorrutuksen.



Vesikin oli jäätynyt ja veden vangiksi jääneet lehdet loistivat kauniisti aamuauringossa.



Kelloköynnöksen kärhöt peilailivat itseään jään pinnalla. Kohta niiden punerrus on ohi, tanssi ilmassa on muisto eilisestä.




Taidamme olla talvenjakajalla.


torstai 13. lokakuuta 2011

Pian väri vaihtuu valkeaan





Syksy on yltäkylläisyyden aikaa, voimakkaita värejä ja tunnetta.
Lehdet putoavat maahan ja peittävät sen riemunkirjavaan mattoon, jossa viivähtää alakuloisuus.  Joidenkin osana on vajota kylmään veteen, joka pian häivyttää värit ja tilalla on pohjaton pimeä.






Kelloköynnös ei ehtinyt kukkimaan, mutta se kantaa ylväästi tummanpurppuraa viittaa yllään, jonka ovat lahjoittaneet syksyn viimaiset tuulet. Köynnöksen hentoiset, mutta silti niin voimakkaat kärhöt, kujeilevat hurmaavasti, heittäen jäähyväisiä kesälle.






Vastavärit täydentävät toisiaan, persiljan vihreää ja suon antimia, kurjenmarjaa l. karpaloa.
Tässäpä oikea rautaisannos torjumaan syksyn köhinät ja punaiset nenät.





Kesä 2023 ehti jo syksyyn

 Kesältä laittelen kuvia, kunhan ehdin käydä niitä läpi. Tässäpä muutama nyt ens alkuun. Nämä vain sen vuoksi, että kokeilen avata uudestaan...