perjantai 17. kesäkuuta 2011

Yön sateen jälkeen






Risusydämen Marja tunnisti tämän  kuunliljan, joka on Hosta sieboldiana Frances Williams.
Hosta löysi paikkansa kotkansiipisaniaisen ja konnantatarin läheisyydestä. Tarkoitus on istuttaa noita komeita kuunliljoja lisää tähän samaan ryhmään, nyt ne vielä odottavat siirtoa pellon reunassa.




Konnantatar kukkii vaaleanpunaisin tähkin, joita voi myös käyttää kuivakukkina.




Pidän hirveästi tästä jättitatarista. Laitoin sen tuohon penkin viereen, tai penkin oikeastaan sen viereen. Kunhan tatar kasvaa, niin voin sitten istua sen alla ja kuvitella olevani jossain ihan muualla. Pelkään kuitenkin, ettei se saavuta sellaista korkeutta kuin esim. Kuopion seudulla, josta sen toin.




Varaston edessä kasvoi suuri lumipalloheisi, joka kaadettiin pois, koska oli niin kirvainen joka kesä. Kannosta pukkas tietenkin voimallisesti uusia versoja, nyhdin aina ylimääräiset pois ja annoin yhden verson jatkaa kasvuaan. En jättänyt tätä versoa rauhaan vaan kuritin sitä monena kesänä, kääntelin, vääntelin ja kasvatin vartta. Nyt se on saavuttanut halutun korkeuden ja nyt alkaa latvuksen ohjailu.
Mökillä olen näin tehnyt parille lumipalloheidelle ja kukkivat joka vuosi kauniisti, mutta korkeus pysyy puolessatoista metrissä. Ne näyttävät aivan sellaisilta bonsaipuilta, vääntynein varsin ja hauskoine latvuksineen.



Lumipalloheidessä on kauniit kukat ja tämä kuritettu yksilö teki nyt ensimmäiset kukkansa. Puu on aivan pihapolun varressa ja kun kukat ovat matalalla, niin niitä voi tarkastella ohi kulkiessaan. Odotan aikaa, jolloin saan ihailla myös rungon ja latvuksen muotoja.




Humala kasvaa kaarissa pihapolun varressa. Loppukesästä kaariaukot kasvavat umpeen, mutta nyt vielä voi nähdä niiden aukoista paloja pihasta. Olen laiska puutarhuri ja jätän talveksi kasvuston tukiin. Kaaret olivat aluksi aika huterat, joten tuki humalanvarsien muodossa oli paikoillaan. Keväisin leikkelen holvit vapaiksi, mutta jätän kuitenkin varret tukien ympärille. Onhan se keväisin sellainen risujen sekamelska, mutta pian ne peittyvät vihreään.


4 kommenttia:

  1. Vai jättitatar tuo onkin, siskoni pihalla sitä ollaan ihmetelty. Kiitos tiedota, vaikka minäki puutarhuri oon niin en silti tiedä kaikkea ;)

    VastaaPoista
  2. Sinulla on ihana piha.
    Uskalsit ottaa jättitatarin pihalle. Meidän naapurissa on niitä ja ovat levinneet hirveesti.
    No kai sitä voi pitää kurissa.
    Kauniin kaaren olet kasvattanut humalasta.
    Kaunista.

    VastaaPoista
  3. Ei se taida tuo jättitatar näillä korkeuksilla levitä ja jos versoja alkaa nurmikosta nousemaan, niin kyllä ne koneella asettuvat.
    Humala on ihan käyttökelpoinen köynnös, sillä saa myös rehevää vihreyttä minne haluaa. Eihän meillä täällä kovin monia köynnös vaihtoehtoja ole.

    VastaaPoista
  4. Kaunista on! Minullakin on hosta mutta taalla on niin paljon etanoita (siis kotiloita?) etta lehdissa on usien enemman reikia - tai reikaa - kuin vihreutta. Pitaisi varmaan syoda ne etanat pois.

    Humalan olisin aina halunnut pihalle myos, mutta toistaseksi se on jaanyt loytamatta.. Minusta se on niin kaunis kesalla.

    VastaaPoista

Kesä 2023 ehti jo syksyyn

 Kesältä laittelen kuvia, kunhan ehdin käydä niitä läpi. Tässäpä muutama nyt ens alkuun. Nämä vain sen vuoksi, että kokeilen avata uudestaan...