Fasaanikukko on tepastellut useana aamuna varhain pihamaalla mukanaan pieni haaremi, kolme pulskaa rouva fasaania. Tulevat aivan kuistin eteen, mutta arkoja ovat. Sisältä kuuluva ääni saa rouvat heti säntäämään lähimmän puskan alle. Kukko nostelee ylväänä päätään, on sen näköinen kuin aikoisi kirmata rouviensa perään, mutta nyt pitää näyttää rohkeutensa. Arvokkuutensa säilyttäen poistuu pikku hiljaa paikalta.
Illan hämärtyessä myös suurehko siili herra saapuu etsimään syötävää, jota vielä löytyy talven jäljiltä.
Kameran ääni saa herran jalkoihin vipinää, menee melko kyytiä vanhan kasvuston suojaan.
Aamulla huomasin, että herra oli löytänyt itselleen nuoren neidin, jota kovasti yritti saada pauloihinsa. Pyöri pienemmän siilin ympärillä ja välillä käänsi piikikästä selkäpuoltaan toista vasten ja nojasi neitiin. Sitten poistuttiin terasin alle.
Nyt iltasella sieltä terassin alta kuuluu suhinaa ja tuhinaa, josko kesällä kirmailisi pihamaalla pienten siilien joukko.
Söpöjä siilejä :) Meillä päin ei taida olla siilejä, eikä kyllä ole fasaanejakaan. Kiva olis seurata eläinten puuhia.
VastaaPoistaSinulla onkin siellä mukavaa seuraa.
VastaaPoistaKevättä on rinnassa kaikilla.
Elämä alkaa elää uudestaan.
Samanlaisia sutinoita on näkynyt meidänkin puutarhassa.... huoks... kyllä kevät on ihanaaaa. :)
VastaaPoistaSiilit on ihania !t. pipsa(pirjo)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi ja lukijaks tulosta, sori ei muista aina ketä on ja kuka kommentoi. Tosi selkeitä kuvia ja kauniita täällä. Mukavaa viikonloppua ja työn iloa. Minulla osa-aikatyö, on mahtavaa. t. pipsa(pirjo)
VastaaPoista