Olen kantanut pihaani useammanlaisia luonnonkukkia. Toiset viihtyvät hyvin, mutta toiset pakkaavat laukkunsa ja muuttavat muualle.
Tämän kulleron olen tuonut Keminmaasta ja se on kasvanut paikallaan jo monta vuotta. Vuosi vuoden jälkeen siihen tulee useampi kukka. Kullerolla on erityinen paikka sydämessäni.
Metsäkurjenpolvi aukoo kainosti nuppujaan kulleron kyljessä. Tässä sen on hyvää kasvaa ja laajentua.
Parhaiten on kasvanut rantatädyke, joka kylväytyy omaehtoisesti. Tällä hetkellä se on vielä kasvussa.
Myös toinen tädyke laji tuntuu viihtyvän. Niittytädyke leviää ihan maanpeitekasvin tapaan, kunhan sen ei tarvitse kilpailla kasvutilasta muiden vahvempien kanssa.
Maahumala on myös maanpeite kasvi, joka ilahduttaa kukillaan kesän alkupuolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti