Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Akileijan kutsu

Eilen iltayöstä aurinko näyttäytyi ja kuulin akileijan kutsun. 















Minulla on tällainen sekapenkki, sinistä ja vaaleanpunaista, kuvan ulkopuolelta löytyy vielä vaaleamman punainen ja pieni kukkainen.

Akileija on kyllä kaunis ja haaveissa on saada oma penkki erilaisille tämän lajin edustajille. Joitakin matalia löytyy, niille pitäisi löytää hyvä kasvupaikka myös.

Kaikki vesisateet ja pilviset päivät unohtuu, kun kerrankin loistaa aurinkoinen!

torstai 25. kesäkuuta 2015

Runsaat sateet luovat puutarhasta viidakon

Sateet saavat aikaan ennen kokematonta runsautta puutarhaan. Kukkaloisto on aika niukkaa vielä, mutta nuput pullistuvat ja kunhan tulee muutama aurinkoinen päivä, niin pääsen kukkia kuvaamaan.


Jättitatatar venyy pituutta ja rotevat varret pysyvät kovassa tuulessakin ryhdikkäinä.





Lintujen kylpyammeet ovat pysyneet täynnä ja vesi niissä vaihtuukin hyvin, mutta linnut ei taida nyt kylpyjä tarvita.




 Tuoksukurjenpolvi aloitteelee kukintaansa ja on kasvanyt korkeutta tosi hienosti.


 

 Sateet piiskasivat koristeomenapuusta kukat maahan. On kuin lunta olisi satanut.




Penkillä nököttää keramiikka mökki yksinään, jouduin viemään kukkivat kukat suojaan, jotta eivät vallan huku.




Akileijat kasvavt villisti sikin sokin ja kukkivat sen mukaisesti. Jossain vaiheessa täytyy harventaa, muuten valloittavat koko penkin.




Ukonkello peilaa itseään. Vielä ei ole kukkanuppuja näkyvissä, mutta kerkiää vielä sulostuttamaan kelloillaan veden pintaa.




Sammakko kököttää suikeroalpi meressä ja vanha sinkkisankko nauraa vieressä.