Hoitelen puutarhaani vyöhykkeellä viisi

torstai 29. tammikuuta 2015

Keväisiä tuoksuja


Aamulla ulos menessä, tulvahti keväinen tuoksu ovella vastaan.
Räntää tuli ja vedet tippasivat katolta. Lintujen ääntely oli voimakasta, jossain oksien kätköissä piilottelivat.
Suuri tilhiparvi lensi pihan yli, tulivat takaisin ja kaarsivat näkymättömiin.
Pari naakkaa lensi tilhien perässä, istahtivat kuusen latvaan.  Mietin, ovatkohan samoja, jotka viime kesänä pesivät jossain lähistöllä.
Naakat ovat niin pariuskollisia, että kulkevat talvellakin parinsa kanssa tai sitten pareittain muiden kanssa suuremmassa parvessa.

Tuleeko kevät jo nyt, tuskinpa vain, mutta pientä esimakua on kiva saada:)









torstai 15. tammikuuta 2015

Parasiitilinnut

Nii-in, tilhet ovat kuin paratiisilintuja.
Töyhdöt keikkuen ne keimailevat, olivat ne sitten maassa tai vaikkapa sembrassa, aina yhtä elegantteja.
Tilhi on tyylitietoinen siipeilijä, vertaa vaikkapa punatulkkuun, joka myös erottuu talvisesta maisemasta. Punatulkku on vakaa, pönäkkä ja jotenkin turvallisen oloinen, tilhi on eloisa ja rauhaton pyrähtelijä.



Olen jo useampana päivänä seuraillut tilhien pyrähtelyä sembramännyssä ja mietiskellyt, mikä tuossa puussa niitä viehättää.




Kyllä ne jotain nokkaansa nappaavat.
Niitä laskeutuu puuhun aina vain lisää, lopulta tuntuu, että puussa on kymmeniä lintuja.
Sitten, yht´äkkiä kaikki nousevat kuin käskystä ilmaan. Tekevät kierroksen ja pian puu täyttyy taas näistä paratiisilinnuista, kunnes pyrähtävät ilmaan ja eivät enään palaa, mutta jos huomenna...

Talvinen pihapiiri elää siiveniskujen tahtiin.

maanantai 5. tammikuuta 2015

Vuoden ensimmäiset

Aloitetaanpa tämä vuosi reippaasti.

Pihapiiriä on tarkoitus kuvata, mutta nyt kun on lunta ja pakkasta, niin eipä tuolla pihalla tapahdu paljon. Tai oikeastaan elämää on enemmän, kuin parempanakaan kesäpäivänä.

Olen ahkera lintujen ruokkija ja noita siivekkäitä ystäviä kyllä riittää.
Lintujen touhuja on kiva välillä seurailla pitempääkin, mutta vain ruudun takaa, ei pakkanen nipistele varpaita eikä sormenpäitä.


Pikkuvarpuset ovat ahkeria tarjoilun hyväksikäyttäjiä ja ne viihtyvät myös keskenään.




Punatulkkuja ei ole liiemmin näkynyt ateriapalvelussa. Silloin tällöin eksyy yksi tai kaksi pakkaslintua ja ne kyllä huomaa.

Tänään odotin näkeväni peipon ja näinkin, joten hengissä vielä on ja sinnittelee pakkasessa.